Naispappeus / naisvanhin -asia on helluntailahkonkin keskeisimpiä kuumentumisen aiheita. Eniten vääntöä kohdistunee tekstiin 1. Tim. 3, joka listaa seurakunnan episkopokselta vaadittavia avuja. Vedenjakajana toimii ilmaisun ”yhden vaimon mies” tulkinta: onko kysymys aviouskollisuuden moraalisesta vaatimuksesta vai lisäksi myös sukupuolesta?
Tiettävästi ensimmäiset missikilpailun tyyppiset on Suomessa järjestetty 1919. Voittaja oli Rauha Aaltonen Porista. Kuvitellaanpa, että missikilpailuja perustettaessa tuomaristolle laadittiin ohjeistus siitä, miltä voittohevosen pitäisi näyttää. Se näyttäisi tältä:
Niin tulee siis kauneuskilpailun voittajan olla sievä, miellyttävä silmälle, ei liikaan laihuuteen tai lihavuuteen taipuvainen, taitava kävelemään, ei nuhjuinen, ei raskaassa työssä kärsinyt, ei auringossa palanut, vaan hänellä tulee olla kaunis vaalea iho ja kaartuva varsi, ei haureellinen vaan sellainen, joka tunnetaan siveydestä ja sopivasta käytöksestä, jottei kauneuskilpailumme joutuisi huonoon huutoon.
Vuosikymmenien ajan nähtäisiin, että tätä linjaa noudatettiin fundamentalistisesti. Mutta luopumuksen koittaessa liberalismi iskisi myös kauneuskisoihin, ja lopun aikana 1996 Lola Odusoga ilmoittautuisi kisoihin. Huomio kiinnittyisi missilain kohtaan ”hänellä tulee olla kaunis vaalea iho”. Voisiko tummaihoinen voittaa missikisat? Eikö se olisi isien perinnäissäännön rikkomista? Tarkoittiko Eino Makusen esi-isä, että tärkeää on kaunis ja pilaantumaton iho, vai onko keskeistä myös se, että se on vaaleaa? Ja jos tämä hyväksyttäisiin, ties minkälainen luopumus tekstin ohjeista koittaisi, ja kaikenlaiset rumilukset ilmoittautuisivat kisaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hauska ja aika osuva vertaus! Teologisen ongelman tuossa päättelyketjussa vain tuo se, minkä mukaan meidän kauneusihanteemme on muuttunut?
VastaaPoistaAikaisemmin ihailtiin naisia, jotka ruumiinsa ja elintapojensa vuoksi olivat hyvin soveltuvia synnyttäjiksi ja äideiksi. Nykyisin lasten saamisella ei ole paljoa painoarvoa kauneusihanteiden suhteen. Ihanne on myös siirtynyt kauas perhekeskeisestä elämästä! Kauneusihanteen muuttumisen mukana ovat yleistyneet myös syömishäiriöt, ehkä myös yhä yleisempi lapsettomuuskin on tätä perua? Mene ja tiedä...
Jokatapauksessa kauneusihanteen muuttumista ei voida pitää yhteiskunnan kehityksen kannalta täysin hyvänä tai terveenä muutoksena. Se on muuttunut paljolti "lihallisten himojen ja halujen" mukaiseksi, ei todellisen selviämistarpeen tai Raamatun mukaiseksi. (Sikäli mikäli Raamatussa naisen kauneus ihanteesta puhutaan ja siihen olisi Jumalallinen kanta)
Samoin kuin kauneusihanne, myös meidän muu kulttuuri on mukautunut pitkään täysin maallisten määrittävien tekijöiden mukaan. Raamattu toteaa, että Saatana hallitsee tätä aikaa, eli käytännössä Saatana määrittää sen, miten Jumalaa kunnioittamattomat ihmiset ajattelevat nykyisin. Niistä ajatuksista muotoutuu se kulttuuriympäristö jossa elämme ja sitä kautta myös Jumalaa kunnioittavat ihmiset helposti omaksuvat nuo ajatusmallit. Ne eivät aina ole niin selkeästi Raamatun vastaisia tai edes huonoja! Vapaasti muistettuna Raamattu sanoo, että älkää mukautuko maailman vaan ojentautukaa Jumalan mukaan. Tämä ei tarkoita että pitää jäädä elämään jotain historian aikaa, vaan että tunnemme ne kohdat joilla on merkitystä ja pidämme niissä kiinni Jumalan tahdosta.
Näin ollen naisten asemaa seurakunnassa mietittäessä emme välttämättä voi perustella päätöksiä vallitsevan yhteiskunnan normien tai kulttuurin mukaan. Toimintamallien tulee perustua Raamatun ohjeisiin. Jotta osaisimme tulkita ja soveltaa noita ohjeita oikein, meidän on tunnettava tarkoitusperä, jossa ohje on Raamattuun kirjoitettu, tätä taustaa vasten voimme päätellä voiko asiaa edes tarkastella kulttuurisidonnaisena.
Sitten on toinen asia, miten tähän naiskysymykseen tulisi vastata. En sitä osaa sanoa... :D
Mutta Raamatun suora kulttuurisidonnainen perustelu johtaa Raamatun lukemiseen kuten Saatana sitä haluaisi luettavan.
Kiitos kommentista.
VastaaPoistaKeskeinen kysymykseni, mitä tässä tarkastelin,
on voidaan nähdä kirjoittajan tarkoitukseksi molemmissa teksteissä
Voidaan olettaa, että Paavali puhuu miehestä siksi,
että tuossa kulttuuritilanteessa oli selvää,
ettei nainen voinut sopia vanhimman rooliin.
Samanlailla voidaan olettaa, ettei 1919
suomessa ollut kuin valkoihoisia,
ja siksi termi "vaalea iho" on ikään kuin
itsestään selvyys tekstissä. Kuitenkin tekstin
pointti on painottaa kaunista ihoa,
eikä tärkeää niinkään ole missin etnisyys.
Samanlailla voidaan olettaa, että Paavali
painottaa sanoilla "yhden vaimon mies"
vaatimusta aviouskollisuudesta; srk:n kaitsija
ei saanut hyppiä vieraissa, mikä tuossa
kulttuurissa oli jokseenkin ok.
... ja niin ollen tärkeää paavalin sanoissa ei olisikaan sukupuoli, vaan aviouskollisuus.
VastaaPoistaJess! Ja näin olemme todellakin todistaneet termin "naistenlehtiteologia" syntyä ja sisältöä; Paavali ja missit! :D Hieno analogia, joka tapauksessa.
VastaaPoistaEkana heittona sellainen pohdinta, että sain niiden ohjattujen lukemisten kautta aika hyvän sukelluksen nykyiseen tutkimukseen ja tietoon (okei; "tietoon") ensimmäisen vuosisadan yhteiskunnasta ja mm. perheinstituutiosta ja tajusin viime viikolla *pling!* ettei missään kohdassa edes etäisesti vihjata, että moniavioisuutta olisi ollut. Päinvastoin, yksiavioisuuteen viittaavia tekstejä on vino pino. Oma vajavainen eksegeettinen johtopäätökseni siis on, ettei Paavali varmastikaan puhunut kyseisessä jakeessa monogamian puolesta vaan juurikin aviouskollisuudesta. Nimittäin, sellaisiakin tekstejä on, missä on selvää, että perheen mies sai vapaasti hypätä vieraissa, mutta jos vaimo jäi kiinni moisesta, sai mies halutessaan tappaa hänet (etsin tarvittaessa lähdetiedot, luin tätä kauraa just viikko sit). Täs kohtaa hukkasin langan, mihin olin pyrkimässä... No joo, ainakin tästä eteenpäin voidaan siis hylätä siteeraamasi jakeen suomenkielisen käännöksen kirjaimellinen tulkinta - ja päästää vihdoinkin sinkkumiehetkin pastoreiksi!!! (lause sisälsi sarkastisen piikin)
Hyvä Suomi: Lola Odusoga oli miss Universum 3. perintöprinsessa!
what!!!! Tuohon väliin tuli jostain kaks Larsin omaa kommenttia! Kun kirjotin, niitä ei vielä ollut... No, ollaan näköjään samoilla linjoilla. :)
VastaaPoistaOliko Lola melkein maailman kaunein nainen? Siis voidaan todeta, että missituomariston liberaali suhtautuminen (kuviteltuun) missilakiin vei eteenpäin Suomalaista missivaltakuntaa erittäin tehokkaasti!
VastaaPoistaTässä unohdetaan kokonaan se että Paavali on kristityille aina ollut itsensä lisäksi Pyhän Hengen inspiroima, joten pelkkä inhimilliseen ja kulttuurilliseen puoleen katsominen ei riitä, joten vertaus ontuu. Kirkon traditio on olemassa juuri sitä varten että tiedettäisiin uskon todellinen sisältö ja säilytettäisiin se puhtaana. Unius uxoris - tulkittiin alkukirkossa niin ettei ko. henkilö saanut olla useampaan kertaan nainut eli siis ei uudelleennainut eron tai leskeyden jälkeen. Tämä selittyy sillä että pappeus vaati avioyhteydestä luopumista mihin moisten uudelleennaijien ei katsottu pystyvän kun kerran eivät kyenneet pysymään yksin vaan halusivat toisen vaimon. Tästä lisää tulevassa kirjassani Katolinen Paavali :) (KATT 2009)
VastaaPoistaNäin huomattavasti jälkikäteen blogin ja kommentit luenneena herää ihan erilainen kysymys: onko koko asia pelkästään teologiseen erikoistuneen kabinetin erikoisosaaminen/-oikeus, vai mitä "tavallinen kansa" voisi sanoa?
VastaaPoistaJa missä vaiheessa menee asiat yli, eli tavallaan liikaa keskitytään "epäolennaisiin" vrt "olennaisiin"?
Noh, aiemmin olen voinut vetoda siihen ettei kaikkien tarvii kaikkea tietää tai kommentoida. Nykyään sitä joutuu pohtimaan asioita enemmän, mutta ah, voidaanko hyväksyä vastaus "en tiedä"?
Käytännössä nykyinen yhteiskunta mahdollisti tällaisen "ongelmatilanteen" muodostumisen. Liika byrokraatti taikka liika liberaali ei taida kumpikaan sopia. Ei vaan ole kultaista keskitietä.
Mieleen tulee se millä ainoastaan on väliä: Jumalan rakkaus. Ehkäpä siitä päästään eteenpäin. Tai sitten ei. :)
Netti potaskaa... (viitateen omaan kommenttiini)
Jaa-a. Se sinkkumiesten sopimattomuus vastuutehtäviin kaatuu sillä, että Paavali itse asiassa suositteli sinkkuutta aika vahvasti sellaiselle, joka tahtoo palvella Jumalaa, esim. 1. Kor.7:ssä. Samassa luvussa myös todetaan, että joka kokee sinkkuna olemisen vaikeaksi, menköön naimisiin – oli leski tai vanhapoika/piika. Nämäkö isälliset ohjeetko eivät koskisi seurakunnan kaitsijoita?
VastaaPoistaMutta oliko Paavalista itsestään selvää, että ikinä ei naisesta ole paimeneksi? Jaa-a. Olisi melkeinpä ylimielistä sanoa tuosta mitään suuntaan taikka toiseen. Itse voisin sanoa (ja tästä on sitten teologinen auktoriteetti kaukana) että johtajuus voi sopia sinkkunaisille, mutta vaimoilla on muitakin murheita, jättäkööt seurakunnan miestensä huoleksi. Miehillä näet putkiaivot niin että työasiat jäävät helpommin työpaikalle ja vanhimmiston asiat vanhimmistoon. En minä ainakaan haluaisi vaimoni valvovan öitään seurakunnan takia.
ei ei ei eiii vaikka kuinka koitan hillitä itseni, viimeisin pala salmiakkisuklaata nousi päähän niin, että lipsun päätöksestäni ja kirjoitan vielä tän yhden kerran. :)
VastaaPoistaBigL: aaa, käytät siis sinkkupastoruuden kieltämisen mahdottomuuden perusteluun apua itse tutkimamme jakeen ulkopuolelta? Niinhän se oikein onkin. Ja olisi kaikkiin muihinkin jakeesta tehtyihin tulkintoihin liittyen (tää kommentti ei ollut sulle vaan se oli univeraali... ja olen kanssasi samaa mieltä UT:n ilmoituksen "selvyydestä" asiaan liittyen).
Mutta tuo heittosi siitä, että putkiaivojen avulla vanhimmiston asiat jäävät vanhimmistoon samalla tavalla kuin työpaikan asiat työpaikalle toimii pienenä steroptypiana omaa pointtiasi vastaan. Näet, Paavali ei ilmeisestikään sitten ollut putkiaivo, koska rukoili ja tuskaili srk:n puolesta "päivin ja öin". :O)
Pidätän vielä oikeuden analysoida tätä teemaa joskus omassa blogissani, mutta muuten lupaan ja vannon etten enää edes sokerihumalassa palaa tästä aiheesta vääntämään tämän loppupuheenvuoron jälkeen:
Putkiaivo ajattelee viileän loogisesti ja asiakeskeisesti. Tippaleipäaivo ajattelee tunteen kautta ja ihmiskeskeisesti. Jotta nämä aivotyypit löytävät millä tahansa työpaikalla tai foorumilla yhteisen sävelen, molempien on tultava rankasti ulos omalta mukavuusvyöhykkeeltään. Koska molemmat ovat Jumalan kuvaksi luodut, on mielestäni loogista ajatella, että ne muodostavat sen kuvan yhdessä ja niiden tulisi yhdessä johtaa maailmaa ja TASAPAINOTTAA & TÄYDENTÄÄ TOISIAAN. Se, että nainen on tippaleipäaivo ei ole yhdenveroinen sen asian kanssa, ettei hän sopisi mukaan johtajuuteen. Sen sijaan se ON yhdenveroinen sen kanssa, että johtajuus on erilaista kuin miesten ja siksi miesten täytyy valita joko a) tulla ulos omalta mukavuusvyöhykkeltään ja katsoa, olisiko tippaleipä-putki -yhdistelmässä kenties potentiaalia seurakunnan kasvamiseksi (muutenkin kuin luonnollista reittiä) tai b) todeta, että koska tippaleipä on erilainen, se on vääränlainen. HUOM: Tietenkään kaikki naiset eivät sovi johtajuuteen kuten eivät kaikki miehetkään.
Onneksi en ole pastori enkä vanhemmistossa enkä joudu pohtimaan näitä kysymyksiä enkä siis joudu myöskään koskaan vastuuseen Jumalan edessä siitä, millaiseksi seurakunnan johto ja sen myötä toiminta rakennettiin. Mutta seuraava tulee ilman sokerihumalaa ja Dani-El vilpittömästi: kunnioitan srk:n miesjohtajia ja he nauttivat rukoustukeani, nostivat naisia mukaan tai eivät!
Ugh. Kokeilkaa härnäämällä ja provosoimalla, pitääkö päätökseni olla enää palaamatta asiaan! :)